Hindrik Prants: Huvitav mees ja Soome sild

Hindrik Prants

 

Viime keväänä Friedebert Tuglasin Elo-vaimon päiväkirjan (Elon kirja; SKS 1990) sivuilla kohtasin Hindrik Prants -nimisen 1800-luvun lopun virolaisen lehti- ja raittiusmiehen, kulttuurihistorioitsijan, fennofiilin ja yhden Suomen sillan ensimmäisistä rakentajista (hän jopa kirjoitti sennimisen teoksen, Soome sild, 1919).

 

Lossin moision pihasta

 

Kesällä piti sitten käväistä Prantsin synnyinseuduilla Võrumaalla Etelä-Virossa. Polkiessani vesisateessa mahdottomalla pyöränsohlolla pitkin pehmeiksi vettyneitä mutkaisia ja mäkisiä kyläteitä sain ehkä hiukan tuntumaa prantsilaisen vaatimattomaan elämänmuotoon minäkin. Tosin jumalanpelko ja raittiusaate eivät siinä pyöräillessä kyllä käyneet edes mielessä. Siitäkään huolimatta, että muinaisen Loosin kartanosta (jonka mailla aikoinaan pikku Hindrikkin näki päivänvalon) löysin sateelta suojan, viihtyisän kyläkirjaston ja vallan mahdottoman miellyttävän iäkkään kirjastonhoitajan, joka auliisti kertoi kylän suuresta pojasta.

moision puutarhaa

Taivaallinen Isä, minä vaivainen köyhä matkamies saan sinulta ansiotonta hellyyttä, vaikka niin usein olen sinua vastaan rikkonut. Rakkautesi on määrätöntä. Auta minua tulemaan edes vähäisessä määrin sen arvoiseksi.

Näin kirjoitti Prants.

Loosin moisio

Tarkkasilmäisen ja teräväkynäisen Elo Tuglasin päiväkirjamerkinnät Hindrik Prantsista (1858-1932) ovat herkullisia.

Keväällä 1958 Friedebert Tuglas oli saanut tutustuakseen Prantsin alkuperäisiä päiväkirjoja. Hän oli tuntenut Prantsin ja myös Elo oli tämän aikoinaan tavannut. ”Meillä oli siis henkilökohtaisia muistoja tästä mielenkiintoisesta ihmisestä.” Mitä pidemmälle Tuglas noita vanhoja päiväkirjoja lukee, sitä kiinnostuneempi hän Prantsin henkilöstä on. Ja siinä ohessa myös Elo.

moision puisto

Elo kirjoittaa omassa päiväkirjassaan – ja selvästi myöhempiä lukijoita varten –, että ”vähäisestä muodollisesta sivistyksestään ja huonoista työskentelyedellytyksistään huolimatta hän [Prants] on jättänyt pysyvän jäljen kulttuurihistoriaamme”.

Elon mukaan Prants oli äärimmäisyyteen asti säästäväinen: hän täytti kirjoitusarkit lähes ilman rivivälejä, reunasta reunaan; kirjoitti iltaisin katulyhdyn valossa; söi kehnosti; asui ja pukeutui viheliäisesti; matkasi jalan… Ja sai koko elämänsä kestää ympäristön ylenkatsetta ja ivaa nöyryytensä ja työteliäisyytensä vuoksi.

Naistenkin suhteen hän oli saamaton, yli kolmikymppisenä hän etärakasti ja haaveili peräti neljästä kaunottaresta yhtä aikaa. Nämä tosin eivät itse tienneet olevansa ihastuksen kohteina. Surullisen hahmon ritari…

navetan seutua

Elo Tuglasin mukaan kesällä 1892 Hidrik Prants pääsee sitten Suomeen seuraamaan joitakin voimistelukilpailuja. Siitä alkaa koko elämän kestänyt rakkaus Suomeen ja suomalaisiin.

Savo-Karjala -lehden toimittaja bongaa matkamiehen ainakin kesäkuun lopulla Turussa järjestetyistä monipäiväisistä laulu- ja soittojuhlista,

jossa oli sunnuntaina hauska iltama, jossa oli paljo kuulijoita, sekä sittemmin illanvietto, jossa oli raittiusmiehiä maan eri kulmilta, jopa Wirostakin Postimeeslehden aputoimittaja Heinrich Prants.

navetoilta edelleen

Turkuun Hindrik (tai Heinrich) joka tapauksessa ensimmäiseksi saapui, laivamatkan aikana ryöstettynä. Joku ystävällinen ihminen häntä Turussa auttoi ja saman tien Prants rakastui sekä maahan että kansaan…

Myöhemmin Prants vietti useita kesiään Suomessa, ”aputoimittajana” ja raittiusaatteen levittäjänä, mutta myös tutkijana ja heimoaatteen puolestapuhujana. Ja hänen yhteytensä Suomeen jatkuivat aina kuolemaan saakka.

navetta tieltä nähtynä

Kielen opiskelu oli Prantsille helppoa. Se tosin lienee johtunut osin aivan käytännön syistäkin: kielitaidottomana rahaton, pitkin poikin Etelä- ja Itä-Suomea samonnut heimoveli olisi nääntynyt nälkään.

Jo seuraavana kesänä Lappeenrannan Uutiset kertoi:

Wirolainen esiintynyt puhujana Suomessa. ’Eesti Postimees’ -nimisen wirolaisen sanomalehden aputoimittaja Heinrich Prants joka nykyisin matkustelee maassamme, on Keski-Sawon kansanopiston hywäksi wiime sunnuntaina Maaningan Mattilan tilalla pidetyssä kansanjuhlassa pitänyt pitkän ja kauniin puheen suomenkielellä, jota puhetta innokkailla mieltymyksen osotuksilla palkittiin.

Kuvaavaa Prantsin vaatimattomuudelle oli, että hän korjasi suomalaistoimittajien tietoja: Hän ei siis ollut toimittaja, kuten joskus kirjoitettiin – aputoimittaja ainoastaan. Eikä hän edustanut Jannsenin ja Koidulan perustamaa meilläkin hyvin tunnettua Eesti Postimees –lehteä, vaan vaatimattomampaa julkaisua nimeltä Postimees

matkan varrelta

Kun muutama ilta sitten kävelin (sateessa…) kohti Tuglas-seuran tiloja Sörnäisten rantatiellä ja siellä pian alkavaa professori Seppo Zetterbergin uuden Kulttuuria ja kumouspuuhia -teoksen (SKS 2013) esittelytilaisuutta, ajattelin Prantsia ja sitä, oliko Zetterberg mahtanut myös hänestä kirjassaan kirjoittanut.

Ennen tilaisuuden alkua ehdin tuon tarkistaakin:

[–] Heinrich (Hindrik) Prants oli 1800-luvun lopussa enemmän kuin kukaan tutustuttanut virolaisia Suomen oloihin [–]

Ei lopulta kovin paljon, joskin kauniisti. Kun myöhemmin yritin osoittaa tietäväisyyttäni ihmettelemällä kirjailijan ratkaisua, osoitin tietenkin ainoastaan tyhmyyteni: Zetterberg oli rajannut tutkimuksensa vuosiin 1901-1908 Helsingissä. Prantsin aika ja paikka olivat olleet toiset, varhaisemmat ja perifeerisemmät. Mutta minä vain olisin niin mielelläni lukenut jotakin Prantsista Suomessa kirjoitettua. Sellaista vain ei taida juuri olla, noita muinaisten sanomalehtien pikku-uutisia lukuunottamatta.

Tutkija rajaa itse tutkimusalueensa, ja upeaa saada aloittaa kolmesta suuresta, Oskar Kallaksesta, Gustav Suitsista ja Friedebert Tuglasista. Mutta olisi Hindrik eräänlaisena uranuurtajana voinut saada muutaman rivin enemmän. Minun mielestäni. Vaikka lyhyen aasinsillan kautta, oli hän sen verran merkillinen ja eriparinen tyyppi.

PS. Löysi Hidrik-polokin viimein naisensa, 16 vuotta nuoremman Anna Kruusmaan, joka tunnetaan mm. Johannes Linnankosken Laulu tulipunaisesta kukasta -teoksen ensimmäisenä virontajana.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s