Kesäkuun vallankumouksesta 72 vuotta

Tänään tasan 72 vuotta sitten tapahtui Virossa ns. kesäkuun vallankumous, juunipööre, tai ”runoileva vallankumous”, kuten sitä Suljetuissa vaunuissa kutsun, Neuvostoliiton nimityttämän uuden hallituksen pääministerin, runoilija Vares-Barbarusin mukaan. Tuo kesäkuinen vallansiirto oli ensimmäinen – ja pian peruuttamattomaksi osoittautunut askel – nuoren itsenäisen Viron Neuvostoliittoon liittämiseksi, maan itsenäisyyden tuhoamiseksi. Ja myös askel kymmenien tuhansien sen kansalaisten tuhoamiseksi.

Kalenteriin ei päivää ole nykyään merkitty.

Suljetut vaunut on myös historiankirjoitusta, tai oikeammin historiankurssin kertausta ja päivitystä. Mitään varsinaisesti uutta se ei pyri esittämään, onpahan vain matkakertomus myös 30- ja 40-luvunViron ja Euroopankin tapahtumiin, siis aikoihin ja tapahtumiin joihin myös Tatu Vaaskiven on viimeisinä vuosinaan täytynyt reagoida.

Kauempaa näkee tarkemmin – mutta miten näinkin kaukaa, 70 vuoden takaa, voi nähdä niin eri tavalla ”tarkemmin”? Virossa vuosikymmeniä hellitty ajatus itsenäisyyden menettämisestä, tai sen luovuttamisesta, jonkinlaisena Suomenlahden eteläpuolisena ajopuuteorian ilmentymänä, olosuhteiden pakkona, on alkanut saada kritiikkiä myös Virossa, pitkälti Martti Turtolan Konstantin Päts (2002) ja Johan Laidoner (2008) -monografioiden seurauksena.

Toisaalta esiintyy meillä Suomessakin monenmoista historiantulkintaa, tässä toimittaja Leena Hietasen tyylinäyte:

http://dissidentti.blogspot.fi/2009/07/vallankumous-virolaisittain-1940.html

Ratkaiskoot viisaammat, kenen ”totuus” tapahtumien kulkua parhaiten vastaa. Tuskin sitä perimmäistä totuutta edes löydetään. Mutta aina on joku, joka julistaa, joku joka haluaa olla mieluummin huutomerkki kuin kysymysmerkki.

 Ja artikkelissa selostetun kaiken vallankumoushuuman keskellä:

”Kello 18.45 Pitkän Hermannin tornista vedettiin alas sinimustavalkea lippu ja tilalle nostettiin punalippu.”

Sen pituinen se. Paitsi että tämä ei ole satu vaan elävää todellisuutta, ja siinä ei eletty onnellisina elämänsä loppuun saakka, vaikka kuinka asiaa seliteltäisiin.

Ei tarvitse olla kummoinenkaan isänmaanystävä, että tuon tilanteen kuvitteleminen vetää mielen apeaksi. Ajatellaan nyt vaikka Viipurin luovuttamista, siniristilipun viimeistä laskemista Pyhän Olavin tornista, päivää vaille neljä vuotta tuosta Pitkän Hermannin lipunlaskusta.

Millaisia olivat olleet ne virheet, joita oli tehty nuoressa, itsenäisyytensä viimein ja vaivoin saavuttaneessa maassa? Miten johdettiin tuo ahkera, älykäs ja sivistynyt kansa vakaasti ja vastaan panematta miehittäjän syliin? Välillä kannattaa noitakin kysellä ja saamiaan vastauksia kyseenalaistaa, jottei historia pääsisi toistamaan itseään.

Hietanen kertoo Viron vallanvaihtoa seuranneesta uusien johtajien Moskovan-vierailusta mm. seuraavaa:

”[Viron Kommunistisen puolueen poliittinen sihteeri] Johannes Lauristin muistutti omassa puheessaan virolaisten työläisten taistelusta jo vuonna 1917.
”Viron työläiset ovat sidottuja NL:n kansojen kanssa jo muinaisista ajoista veljellisin sitein yhteisessä taistelussa tsarismia, kapitalismia ja kartanonherroja vastaan, jotka sortivat niin venäläisiä kuin virolaisia työläisiä ja talonpoikia.”

Ja näin Suljetut vaunut, ilmeisen toisiin lähteisiin perustaen:

”Heinäkuun lopulla lähti Varesin johtama valtuuskunta Moskovaan. Lähtöä seuraamaan kokoontuneille Vares heilutti muutamaa paperiliuskaa: ”Tämä on hienoin romaani (vir. romaani; romanssi; mielikuvituksen tuote), jonka Viron kansa on koskaan kirjoittanut”. Se oli Korkeimmalle neuvostolle esitettävä vetoomus. Mutta laatimansa puheen pitoon runoilija Barbarus ei koskaan päässyt, ”romaani” ei isännille kelvannut. Vielä viimeisen kerran välähti runoilijan-temperamentti: muiden laatimia puheita hän ei alentunut lukemaan, sen sai tehdä joku toinen. Niinpä tämän kohtauksen näytelmästä esitti lopulta EKP:n poliittinen sihteeri. Vares tajusi kuitenkin tilanteen: vastaisuudessa tarjolla oli vain lausujan osa, runot tulivat toisaalta.”

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s